Universal Studios & theme park

Käytiin viimeisenä päivänä Universal cityssä. Ennakkotietojen mukaan muut studiokierrokset on täysin pintaraapaisuja ja Universal tarjoaisi täydellisemmän paketin. Hinta oli tietty tuhti sekin, 146 dollaria kahdelta hengeltä, sisältäen parkkimaksun. Ihan hieno paikkahan se on, mutta kun se meni yllättäen jo neljältä kiinni, meiltä jäi yli puolet kohteista käymättä. Varsinaisen studiokierroksen lisäksi siellä nimittäin on erilaisia ajolaitteita, jotka on vuoristoradan ja erikoistehosteiden sekoituksia.

Lavasteita elokuvasta War of the Worlds. Boing 747 on aito ja se palasteltiin elokuvaa varten. Tässä kuvassa ei ny oikeen näy mittavaa savutehostetta, joka oli alueella...samoin äänitehosteet oli elokuvanmukaiset.

2 Fast 4 You, Tokio Drift leffan erikoistehosteita. Kamera pysäyttää liikkeen, mutta nuo autot tempautuivat "räjähdyksen" voimasta meidän kiertoajelubussia kohti.


Kyllähän tuo Universal city on ihan käynnin arvoinen paikka, mutta sinne kannattaa mennä jo aikaisin aamusta. Meillä oli semmoinen onni, että meillä oli rauhallinen päivä ja laitteisiin joutui odottelemaan vain minuutteja, kun ruuhka-aikana voi hyvinkin mennä tunteja per laite. Vuoristoratoja etsivän kannattaa mieluummin mennä Six Flagsiin.

Kalle ja terminaattorit. Taistelun jälkeen terminaattoreista oli jäljellä vain pultteja ja muttereita, Kallelta katkes silmälasien toinen sanka.



Kalle kävi kalassa. No ei, oikeesti tuo fisu on muovia. Jaws leffasta.






Ja sitten loppuun paljastetaan lukijakilpailun voittaja! Kilpailu oli tasainen ja finaaliin pääsi kolme kirjoittajaa. Yksi näistä oli kirjoittaja nimeltä anonyymi, jolta tuli selvästi eniten postauksia ja joskus niissä oli ihan asiaakin :)
Emme meinanneet millään saada selvyyttä kärkikolmikon paremmuudesta, mutta loppujen lopuksi päätös oli yksimielinen.


Nyt pakataan laukkuja ja aamulla 05:00 paikallista aikaa lähdetään palauttaan autoa. Viimeistään kun päästään Suomeen, tulee molemmilta vielä loppuanalyysit.

Loppu lähenee

Pojat on ihan sippi ja oikeestaan iloisia että kohta pääsee kotiin ja töihin lepäämään. Myös tuo taloudellinen puoli alkaa vaikuttamaan enemmän ja enemmän Yhdysvaltojen taloutta. Jenkit on velkaa 12 biljoonaa, me ei olla vielä uskallettu tehdä meidän tilipäätöstä, mutta tulosvaroitus täytyy antaa jo nyt. Olisi pitänyt heti alussa laittaa tähän meidän blogiin mainoksia, niin kaikki 9 lukijaa olisi päässyt klikkailemalla tukemaan meitä.

Käytiin keilaamassakin lopulta, monessa kylässä ollaan jo koitettu, mutta lopulta losissa löyty rata jonne sai radan ilman keilaliigan jäsenkorttia. Keilailu täällä on aivan liian järjestäytynyttä.
Ainiin, tasan meni, neljä settiä heiteltiin ja molemmat voitti kahdet. Kärkitulokset molemmilla 140 ja 150 välissä.

Auringonlaskua Willshire bulevardilla. Etsittiin Kyoshin liikettä ja Samille semmoisia terveisiä että kaikki Kyoshiamerican sivuilla olevat liikkeet on bogusta, ei mitkään niistä Kyoshia myy :)

Erikoiset drinkit tässä baarissa, kermavaahto ja kirsikka käsivarrelta. Takana näkyy meirän frendi, baarin jälkeen hänen ja muutaman muun kanssa jatkoille, jossa ainakin Kallen jalat alkoi notkumaan :)
Iltaan liittyy myös Music televisionin kuvaaja, on mahdollista että päästään Snoop Dogin kiertueesta kertovaan dokumenttiin, tarkemmat yksityiskohdat joutuu jättään pois tästä blogista :D

Huomenna viimeinen päivä ja ohjelmaa juuri mietitään. Ehdotuksia otetaan vastaan!

Ainiin, martsalle terkkuja, että Hughesin lentokonetta ei löydetty, Queen Mary löydettiin kyllä, mutta kuvat siitä on vähän epäonnistuneita.

Maanantai was good

ippellä on koko ajan jano.








Noniin, olipa päivä.

Eka tavattiin Venice Beachillä (baarissa) yks sveitsiläinen kolmikko jotka oli ehdollla oskariin, mutta eivät voittaneet (Reto Caffi ohjaajana, Best Live Action Short Film oli kategoria jossa ehdolla). Sitte tavattiin toisessa baarissa tuottaja Mark Brenes tulevasta elokuvasta Hit List (hitlist.com, sivusto on vasta tekeillä). Elokuva on miltei valmis, puuttuu enää levityssopimus. Sitten me jotenkin sotkeuduttiin meksikolaiseen paritusbisnekseenkin, vaikka meidän piti vain saada kyyti hotellille, mutta tää pistetään täysin vastapuolen vaillinaiselle englannin taidon syyksi. Päästiin lopulta kuitenkin hotellille, vaikka auton ovet oli pitkään pahasti lukossa.
Kyllä me jossain vaiheessa koitettiin auttaa Pittsburgista tullutta käsikirjoittajaakin saamaan käsikirjoituksensa studioille, mutta se jäi kesken kun...noh, meille tuli jano.

Mutta kaikin puolin maanantai oli ihan menestys. Saatiin kivasti liikunta rullaluistelemalla Santa Monican ja Venice Beachin rantakaduilla. Venice Beachillä on rento tunnelma, ranta on pitkä ja leveä valkohiekkainen paratiisi palmuineen, rantakatu on täynnä katutaiteilijoita sekä vähävaatteisia ja runsaasti tatuoituja paikallisia. Ei nähty Pamela Andersonia tai ritariässää, mutta muut rantavahdit oli paikalla. Ne ei kyllä juossu hidastetusti tissit heiluen niinku telkussa.
Niin ja me mentiin sinne bussilla! Eipäs ollakaan mitään joukkoliikenne-uusavuttomia niinku moni ois voinu luulla!

Onko joku kattonu Forrest Gump-leffan?







Tässä asuu pari elämäntapasurffaria ja katolla 4 pulua.

Sekalaisia huomioita

Viimenen viikko on vierähtäny käyntiin. Eilen yritettiin päästä Oscar gaalan humuun mukaan, mutta Hollowood ja Highland bulevardien risteykseen keskittyneen tapahtumaan olisi pitänyt kävellä pitkät matkat, sillä aivan joka paikka oli täynnä autoja, puolitoista tuntia etsittiin parkkipaikkaa. Katteltiin sitten telkkarista hotellilla :)
Aika hyvin kyllä on sattunu meidän matkan varrelle näitä amerikkalaisia merkkitapauksia. Tampa Bayssä oli super bowl kun oltiin siinä ihan lähellä, New Orleansissa oli Mardi Gras, Phoenixissä oli NBA:n tähdistöottelu kun tultiin kaupunkiin ja nyt Losissa oli Oscar-gaala.

Paljon puhutaan Euroopassa "amerikkalaistumisesta" ja varsinkin suomalaiset muistaa usein sanoa että Suomi on Euroopan amerikkalaisin maa. Mutta täällä ollaan kova vauhtia menossa Eurooppalaiseen suuntaan. Autokanta mm on muuttunu mun aikaisemmista reissuista sillei että amerikkalaiset autot ovat jääneet vähemmistöön, radiossa soi rajusti eurooppalaista musiikkia ja mainoksissa usein kehutaan tuotteen olevan "eurooppalaista muotia" tai että ruoka on valmistettu "eurooppalaisista huippuraaka-aineista".
Oikeistaan ainoa asia mistä amerikkalaiset ovat huolissaan, on presidenttinsä halu viedä maata kohti "eurooppalaista sosialismia". Sosialismiksi tosiaan sanotaan sitä että terveydenhuolto ja koulujärjestelmä toimii siten että kaikilla olisi mahdollisuus käyttää niitä. Vaikka Obaman kannatusluvut ovat kokoajan nousseet, niin jopa liberaalit tv-asemat ovat ruvenneet kritisoimaan Stimilus-pakettia, johon Obaman politiikka hyvin kiinteästi liittyy. Talous on täällä ykköspuheenaihe, joka kietoutuu kaikkeen muuhun. Oikeastaan mitään ei sanota ilman että mukana olisi lauseke "...on these hard economical times".

Los Angelesin erottaa muista amerikkalaisista kaupungeista liikenne. Kun tultiin tänne Vegasista, vastaantulevilla kaistoilla oli yli 80 mailin pituinen ruuhka, jossa autot mateli kävelyvauhtia 5 kaistaista moottoritietä. Kaupunki on erittäin laaja ja ilman autoa ei mitenkään pärjää (ei kyllä muissakaan amerikkalaisissa kylissä, poislukien New York, mutta täällä se on korostettua), joten liikkumista kannattaa suunnitella etukäteen, ettei loma kulu elokuvan Rankka päivä -tunnelmissa.

Kohdattiin eilen myös suuri pettymys. Meidän piti tänään mennä Six Flagsin Magic Mountainille, yhdelle maailman suurimmista vuoristoratahuvipuistoista, mutta sitten huomattiin että helmikuussa se on auki vain lauantaisin ja sunnuntaisin. Perhana. Täytyy vissiin mennä jonnekin museoon sen sijasta :D

Meksikoon meno San Diegosta Tijuanaan taidettiin haudata lopullisesti. USA Todayn pääotsikkona oli tänään taistelujen raakistuminen ja leviäminen myös Tijuanan alueelle. Uutisoinnissa kerrottiin mm että viime vuonna kyseisessä sodassa kuoli yli 6000 ihmistä ja että tälle vuodelle odotetaan määrän nousevan rajusti. Tänä vuonna on kidutettu ja tapettu mm Meksikon armeijan kenraali henkivartijoineen. Meksikon armeijaa on aktivoitu alueelle enemmän kuin mitä USAlla on Afganistanissa sotilaita. Afganistanissa vissiin olisikin paljon turvallisempaa :)

Loppuun vielä kartta tähän astisesta matkasta. Tuskin Losista enää mihinkään siirrytään, mutta paikallisesti tulee maileja muutama sata.

Tavattiin Oskari

Laskeutumassa ylänkömailta Los Angelesia kohti.

Ja täytyyhän sitä sitten käydä kastelemassa jalat tyynessä meressä, Kallen ilmeestä näkee minkä lämpöistä vesi oli ja ippe näyttää surffaavan aallon harjalla:



Sovittiin Kallen kanssa että tää Beverly Hills on aika sama kuin Pispala.

Kalle mittailee Michael Cainen strategisia mittoja.

Kädet ja kengät saman kokoisia, vissiin karismakin?

Takana näkyy pienellä kuuluisa kyltti, täytynee vielä koittaa päästä vähän lähemmäksi ja saada parempi kuva. Huomaa Kallen rusketus, se pystyy kohta liittyyn meksikolaisjengeihin!

Sitten suuri paljastus, se aikaisemmin näytetty auto ei ollut meidän kulkupeli. Alamolla oli hiukan kusetuksen makua vuokraustoiminnassaan, eikä meidän tilaamaa Pontiac Grand Prix:tä ole kuulemma ollu heillä vuosiin valikoimissa ja me jouduttiin tyytymään Ford Taurukseen, joka me heti uudelleennimettiin Taunukseksi. Loppujen lopuksi auto on ollut varsin mukava, 2009 mallia ja sillä oli ajettu vain 4k mailia ennen meitä...nyt se tosin on ihan loppuunajettu. Väri on kyllä aika karsee.

Sitten vielä loppuun toinen paljastus. Parhaalle kommenttien kirjoittajalle annettava palkinto! Näitä ei joka pojalla/tytöllä ole, joten pistäkääs hyvä loppurutistus! :)