El Paso

Dallasista lähdettiin ajatuksella "yövytään sitten kun ei jaksa enää ajaa" ja hupsista ajettiinkin sitten koko 570 mailin (917km) rupeama yhdellä ruoka- ja muutamalla tupakkatauolla. Ainoo vain, että kun perille tultiin klo 23, niin jokaikinen hotelli ja motelli oli täyteen buukattu ja syykin selvisi nopeasti. Ystävänpäivä oli sattunut lauantaille, niin paikalliset miehet oli biffanneet naikkosilleen romanttisen illan...noh pienen juonittelun ja ystävällisen Hilton hotellin portieerin avulla löysimme huoneen, vaikka siitä joutuikin maksaan hieman normaalia enemmän.
El Pasoon oli tavallaan siksi kiirus että laukkakisat alkoi jo klo 12:15 tänään sunnuntaina. Mainittakoon että ippen voittoprosentti oli 50% ja Kallella 25%, ippe jäi myös vähemmän tappiolle :)


Kalle ja Some kind of luck, joka viimein toi Kallellekin hymyn huulille. Taustalla näkyy myös alueen vuoristoa, hiukan vaihtelua maisemaan!

Dallasista ajellessa maisemaa hallitsi energialähteet. Sopusoinnissa pellot jakaantuivat tuulimyllyjen ja öljypumppujen kesken. Sikäli aika tylsä matka ajaa, kun maisemat on niin yksipuolisia ja tiet suoria. Pisin suora taisi olla reilun 50 mailia. Onhan se tavallaan hienoa että seuraavan kaupungin valot näkee jo hiukan kauempaa, mutta vaikea se on kuvitella että Tampereelta pystyisi katselemaan Hämeenlinnaan asti kiikareilla.


Näitä oli paljon!

Meksiko on tossa ihan kivenheiton päässä. Aika rajusti muuttuu talojen ulkoasu, teiden kunto ja yleisvaikutelma muutenkin. Saa ny nähdä että mennäänkö, mutta kotiväen (ja paikallistenkin) negatiiviset mielipiteet on otettu huomioon.
Palautteeseen...kyllä joitakin juttuja joutuu hieman kaunistelemaan, tää on kuitenkin "koko perheen blogi". Mutta ihan nätisti täällä ollaan! Martsan mainitsemat paikat on meidän to do-listalla, ainoastaan siitä kuoleman laaksosta ei olla vielä varmoja kun se kiertää sen verran että vegasin ja losin välille välttämättä riitä enää päivä, mutta katsotaan. Sikäli hiukan se maailman kuumin paikka status sille ei nyt ole osuva, kun sääkanava kertoo siellä olevan 50 fahrenheitin lämpöjä.

Anyway, El Paso (750k asukasta) näyttää kivalta paikalta, nyt kun saatiin hotelli vaihdettua, lähdetään etsimään uusia seikkailuja...

Se oli siinä, dallas. Ja matka jatkukoon.

Onko siinä Kalle?

Poijjaat ennen peliä!

ikkuna oikealla ylhäällä on "se"?





Pelipäivän jälkeen on aina lepopäivä...!. Siis perjantaihin: Eli nyt käytiin sitten Dallas World Aquariumissa, ihan kivan näköisiä eläimiä ja olentoja...., kierreltiin muutama tunti ja otettiin talteen muutama valokuva maailman erilaisista eliöistä ja eläimistä, keskellä kaupunkia joo!.

Käytiin kuuluisalla(surullisella) JFK aukiolla, ja muisteltiin historiaa... Ylhäällä rakennus josta laukaukset ammuttiin. Dallas ei ihan niin iso ole kuin luulisi, keskusta aika pieni, mutta kuitenkin viihtysämpi kuin Houston.

Ja kun kiekkomiehiä ollaan, mentiin peliin illalla. Parempi peli olikin kuin keskiviikkona, ja yleisökin hurrasi mukana. Dallas voitti 2-1 kovan väännön jälkeen, ja juhlathan siitä alkoi. Muutama kalja otettiin ja sit kohti hotellia. Käveltyä tuli kyllä paljon, kun paluumatka kesti ainakin pari tuntia.

Ja huomenna lähetään kohti Meksikoa. Ajaa pitäisi ainakin 350 mailia.

Dallas

Houstonin ja Dallasin välissä seisoi Sam Houston. Iso mies!

Saavuimme Dallasiin kello kolmelta iltapäivällä, ja löysimme hotellinkin helposti(Double Tree). Hotelli sijaitsee vain kahden mailin päässä keskustasta, joten tästä pääsee katselemaan kaupungin vilskettä jopa kävellen. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, ja muutenkin fiilis oli hyvä.


Dallasin sivuprofiili.

Ajattelimme lähteä keilaamaan, ja löysimmekin tällä kertaa keilahallin melko helposti. Ihmetykseksemme emme kuitenkaan saaneet rataa missä keilata, vaikka vain kahdella radalla oli keilaajia. Kuulemma kaikki radat oli varattu koko illaksi, tiedä sitten kenelle? Eli jäi taas keilaamiset sikseen!

No, kello oli vasta kuusi ja huomasimme, että jäähallihan sijaitsee vain puolentoista mailin päästä hotellilta, ja peli alkaa puoli kahdeksalta. Jippii, siis valmistautumaan illan kamppailuun, Dallas vastaan Phoenix. Vähän pelijuomaa helttaan ja menoksi. Saimme liput 20 dollarilla hallin edustalla seilanneilta "pimeiltä" kaupustelijoilta. Puolillaan olevassa American Airlines Centrumissa tunnelma oli melko vaisu ja pelikin tuntui matelevan puolivauhtia, taisivat olla väsyneitä kovasta otteluruuhkasta tai jotain? Hauskaa oli kuitenkin ja peli päättyi 0-1, jonka jälkeen lähdimme keskustaan jälkipelipaikkaan tunnelmoimaan hävittyä peliä. Väkeä oli aika vähän liikkeellä, olihan kuitenkin keskiviikko. Peli puitiin kokoon paikallisten kanssa, juotiin vähän olutta, ja syötiin kanansiipiä, ja sitten nukkumaan.

Edestä...
...ja takaa.

Tänään mennään katsomaan vähän merenalaista elämää, katotaan löydetäänkö paikkaa.
Ainiin, meinas unohtua. Matkalla Dallasiin tapasimme paikallisen Texas Walkerin, joka ripitti meitä siveettömästä käytöksestä keskellä ei mitään, ja uhkasi vankilalla. Mutta kun on hätä, niin sitten ON! Selvisimme kuitenkin siitäkin pienellä puhuttelulla.


Hallista vielä yleiskuva, kapasiteetti on 18500, täyttöaste hokipeleissä ehkä 50%.


Eihän näitä pyyhkeitä täällä kehtaa ees käyttää.

Houston, we have a problem!

- Houston kuulee, what's thö problem?
- We got single bed!
- So?
- Well, Kalle is a peitto-grabber and there is only one peitto!
- Oh my...

Joo, seittemäs hotelli reissulla ja eka kerta kun meidät pakotetaan samaan sänkyyn. Onneksi kumpikaan ei nuku kommandona :)
Muutenkaan ei ny aurinko paista, siis kirjaimellisesti taivas on mustana ja vettä tulee. Sekin ekaa kertaa tällä reissulla. Mutta asiat ei näytä ollenkaan niin pahalta, sillä huomiseksi meidän reitille lupaillaan tornadoja, voimme siis saada mahtavaa filmimateriaalia!

Lousianan puolella oli pääasiassa maanviljelystä, mutta Texasin puolella tienvarsia rupesi kaunistaan öljynjalostamot. Tietöitä alkaa myös oleen ihan kuin Tampereen eteläisellä kehätiellä viimeset 10 vuotta.
Alligaattorifarmi oli pikkuinen pettymys. Siellä oli kyllä yksi alligaattori puskassa, mutta vartin tuijottelun jälkeen se paljastui varsin eläväisen näköiseksi patsaaksi. Uiskenteli siinä kuitenkin pari kilpikonnaa.

Noh, matka jatkui Houstoniin ja hotellin bookkauksen jälkeen lähdettiin käymään ostoksilla ja siitä keilaamaan. Tai no keilapaikkaa etsittiin ajamalla oikein huolella sinne sun tänne. Tiesimme tarkkaan missä kaksi eri keilahallia sijaitsee ja tiesimme missä olemme kartalla. Silti onnistuimme ajamaan 2 tuntia löytämättä oikeaa bulevardia. Neljännen kerran kun huomasimme ylittävämme Alabama bulevardin, rupes naurattamaan. Löysimme sitten oikean kadunkin, mutta olimme jo päättäneet lähteä syömään, joten ajoimme ohi. Applebee's tarjosi reissun parhaat pihvit.

Huomenna siirrytään Tornadojen läpi Dallasiin, jossa majaillaan 3 vuorokautta ja luvassa on ihan oikeeta ohjelmaakin.

p.s. Eilen ostimme korin Miller Litea, muttei se sopinutkaan meikäläisille. Voisko joku tarkistaa onko Miller Litessa yhtään prosentteja?! Nyt palasimme Miller High Lifeen, se ainakin on todistettu oikeaksi tavaraksi.



Texasin raja ylitetty.

Mississippin tuolla puolen...

Edessä ippe, takana New Orleansin Superdome (73k istumapaikkaa)


Nykyinen sijainti: Lake Charles, Louisiana

Jätimme New Orleansin haikeina taaksemme ja suuntasimme Baton Rougeen. Odotin historiallista kaupunkia jossa Mississippi-joen varrella on useita loisteliaita vanhan ajan höyryratas-laivoja odottamassa jokiristeilijöitä, mutta löysimme sieltä vain runsaasti järjettömiä tietöitä, persoonattomia uudehkoja kerrostaloja ja joen varressa oli yksi museoitu pienehkö sotalaiva ja kolmikerroksinen kehnosti rataslaivaa matkiva "wannabe" casino, joka oli vain täytetty yksikätisillä rosvoilla.
Mississippin ylitti kuitenkin komea silta! Jos tykkää isoista metallisista silloista, on Baton Rouge mielenkiintoinen paikka.


Edessä Kalle, sitten sotalaiva ja taimmaisimpana silta.

Seuraavaksi jatkoimme taas I-10:ia länttä kohti. Pikkukylä Jenningsissä piti olla alligaattorifarmi jonne oli tullut uusia poikasia ja joita olisi päässyt hypistelemään omin käsin, mutta paikka oli jostain syystä suljettu. Noh, huomenna matkan varrella on toinen vastaava...jos sekään ei ole auki, niin käymme ympäröivillä soilla etsimässä sen alligaattorin ettei jää näkemättä!

Nyt tosiaan ollaan Lake Charlesissa, joka näyttää melko köyhältä seudulta. Matkalla ohitettiin mm pieni kyläpahanen nimeltä Crowley, joka on keskellä viljelyseutua. Pellot on hassusti kaikki veden vallassa, mutta siihen löytyi selitys kahdelta hassulta mummelilta. Kesällä pelloilla viljellään riisiä ja talvisin kasvatetaan rapuja.

Lämpötila tänään: 28 celciusta.